Tietoinen läsnäolo tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että on läsnä juuri siinä hetkessä ja tekemisessä, mitä kulloinkin tekee. Kyse on keskittymistaidosta ja eräänlaisesta mielenhallinnan taidosta, jota voidaan harjoitella ja oppia. Kyky on luontainen ja jokainenhan sitä jo osaa, mutta ei välttämättä tarpeeksi. Työelämän projektiluonteisuus ja hektisyys sekä lukuisat hoitamattomat asiat, jotka kaikki pitäisi saada tehtyä samanaikaisesti, stressaavat ja kuormittavat nykyihmistä yhä enemmän. Ärsyketulva ja tietotulva ovat jatkuvia ja valtavia ja keskeytyksiä tulee jatkuvasti ja olemme koko ajan saatavilla ainakin puhelimitse. Ylläpidämme useita sosiaalisen median työympäristöjä ja päivitämme statuksiamme. Työn ja vapaa-ajan erottaminen on yhä vaikeampaa. Voimme tuoda työt jopa sänkyymme. Laiminlyömme usein läheisiä ihmissuhteita, emmekä välttämättä pysty olemaan aidosti läsnä vuorovaikutussuhteissamme, tiuskimme tai olemme ärtyneitä. Mieli hyppää helposti asiasta toiseen, nykyhetkestä menneeseen tai tulevaan ja voimme olla epämiellyttävien ja ikävien ajatusten ja tunteiden vallassa, joka entisestään lisää stressiä ja jopa ahdistusta. Jos tunnistat itsessäsi em ilmiöitä, todennäköisesti hyötyisit mindfulness-harjoittelusta.
Yksi keskeisimmistä elämänhallinnan ja työelämän taidoista alkaa tosiaan olla kyky suunnata tarkkaavaisuus oleellisiin asioihin. Kyse on taitavasta huomion suuntaamisesta ja valinnoista: Mihin käytät energiaasi ja aikaasi? Ympärillämme on lukuisia mielenkiintoisia yllykkeitä ja mahdollisuuksia, joista on usein vaikea valita. Ihminen valitsee usein kaiken, haalii työtehtäviä, uusia harrastuksia ja uupuu suorittamisen kierteessä. Mielen ja kehon kapasiteetti on kuitenkin rajallinen ja omia rajoja on joskus vaikea tunnistaa ja kunnioittaa. Haluamme menestyä ja olla hyväksyttyjä ja saada tunnustusta tekemästämme työstä, jota saamme tekemällä ja suorittamalla lisää ja enemmän. Ympäristön ja omat itselle luomamme odotukset ja vaatimukset ovat myös usein hyvin ylimitoitettuja ja kohtuuttomia ja aiheuttavat meille kärsimystä ja tuskaa, joista on vaikea irrottautua, vaikka jopa ymmärtäisimme tuskamme syyn.
Analyyttinen järki ja tietomme eivät useinkaan johda etujemme mukaiseen toimintaan. Ihminen toimii usein irrationaalisesti, tietäen sen itsekin (ainakin jälkeenpäin). Tietoisen läsnäolon avulla meidän on mahdollista vapautua psyykkisestä kärsimyksestä ja ohjata mieltämme asianmukaisiin kohteisiin ja tehdä omien tavoitteiden ja arvojen mukaisia ratkaisuja. Tietoisen läsnäolon harjoittamisen myötä kokemuksellinen ymmärrys oman mielen rajoittavista toiminnoista mahdollistaa uusia asianmukaisia ajattelu-, ja toimintamalleja ja luovia ratkaisuja ja edistää kokonaisvaltaista hyvinvointiamme.
Menetelmä soveltuu erinomaisesti työyhteisöjen kehittämiseen osana tiimivalmennusta, hyvinvointikoulutusten sisällöiksi sekä coachauksen, työnohjauksen ja ratkaisukeskeisen psykoterapian työvälineeksi. Monia työelämän taitoja, erityisesti esihenkilötaitoja kuten valmentavan johtamisen, ja itsensä johtamisen–taitoja voidaan kehittää ja harjoitella nimenomaan tietoisen läsnäolon menetelmän avulla.
